Laatu on käsitteenä monitahoinen ja herättää paljon kysymyksiä. Kuka määrittelee, mikä on riittävän laadukasta? Kenen näkökulmasta laatua pitäisi tarkastella? Mitä hyötyä laatujärjestelmistä on, jos hommat osataan muutenkin? Voiko riskejä pienentää? Entä parantaako laadunhallinta oikeasti kilpailukykyä?

Kirjoittaja: Reijo Himanen

Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia yhdessä keuruulaisten ja multialaisten yritysten kanssa Laadunhallinta yritysten menestyksen tukena (LATU) -hankkeen miniauditoinneissa syksyn 2020 aikana.

Auditointiin osallistui 30 yritystä. Mukana oli niin yhden henkilön palveluntuottajia kuin kymmeniä henkilöitä työllistäviä teollisuusyrityksiäkin. Osallistuneet yritykset voikin jakaa tulosten valossa karkeasti kahteen kastiin sen mukaan, onko yrityksellä henkilöstöä vai ei. Ammatinharjoittajan ja 50 hengen teollisuusyrityksen laaturiskit ja mahdolliset ongelmat ovat monesti luonteeltaan erilaisia, mutta lääkkeet ovat pitkälti samat.

Pienessä yrityksessä asiat ovat usein yrittäjän muistin varassa. Pahinta, mitä voisi tapahtua, olisi että yrittäjä joutuisi pois pelistä ja tätä kautta laatu sekä yrityksen jatkuvuus vaarantuisivat. Kuka osaa hoitaa hommat, jos yrittäjä sairastuu, eikä ohjeita ole? Tai katoaako merkittävä osa yrityksen aineettomasta arvosta, jos yrittäjä siirtyy eläkkeelle ja myy yrityksensä? Isommassa yrityksessä ongelmat näyttäytyvät monesti yhteisen laatunäkemyksen puutteena ja vaikeutena saada johto ja henkilöstö ”soutamaan samaan suuntaan”.

Molempien ongelmien juurisyy löytyy yleensä samasta lähteestä; dokumentoidusta laatujärjestelmästä tai sen puutteesta. Asiat ovat ilmassa; laatupolitiikkaa ja laatutavoitteita ei ole määritelty, oikeanlaiselle työn laadulle ei ole asetettu ymmärrettäviä kriteerejä, prosesseja työohjeineen ei ole kuvattu eikä laadunvarmistuksen menettelyjä mietitty. Mittarien ja palautteen puutteessa myös ymmärrys laadun kehittymisestä ja parantamisen tarpeista voi jäädä hämäräksi.

Osallistuneiden yritysten TOP 3 laadun polulla etenemiseen olivat laatupolitiikan ja -tavoitteiden kirkastaminen, asiakaspalautteen keräämisen ja käsittelyn tehostaminen, sekä laadunhallintaa tukevan dokumentoinnin rakentaminen.

Laadun polulla eteneminen vaatii aikaa ja osaamista, eikä valmista synny hetkessä. Näistä on kuitenkin hyvä aloittaa. Kokemus on osoittanut, että laatuun panostaminen tuo mukanaan paljon muutakin kuin tyytyväisiä asiakkaita.  Parhaimmillaan kyse on kokonaisvaltaisesta laatujohtamisesta, jonka myötä myös kannattavuus paranee, sähläys, hukka ja laatuvirheet vähenevät, työhyvinvointi kasvaa ja stressi pienenee. Tältä pohjalta voisi uskottavasti väittää, että laatuun panostaminen kannattaa!

Jaa juttu kavereille!

Takaisin tarinoihin