Olen Sosiaalihelppi yrityksen perustaja ja halu yrittäjyyteen on saanut kipinän tämänhetkisen koulutuksen myötä, tule mukaan yhteen koulutuspäivääni ratkaisukeskeisessä työnohjaajakoulutuksessa.

 

Kirjoittaja: Suvi Verlin

Olen Sosiaalihelppi yrityksen perustaja ja halu yrittäjyyteen on saanut kipinän tämänhetkisen koulutuksen myötä, jota suoritan sosiaalityöntekijän työni ohessa. Haluan tarjota työnohjauspalveluja erilaisten yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Haluan jakaa sinun kanssasi yhden koulutuspäivistäni ratkaisukeskeisessä työnohjaajakoulutuksessa.

On toukokuun viimeinen päivä ja klo 6:20 suuntaan autoni Keuruulta kohti Tamperetta yliopistonkadulla sijaitsevaan koulutustilaan työnohjaajakoulutuksen koulutuspäivään. Koulutuspäivässä mukana oli minun lisäkseni 23 muuta innokasta koulutettavaa ympäri Suomea. Koulutus on Stepbystep-palvelut oy:n järjestämä ja kouluttajina toimivat useat alan ammattilaiset:

  • Kimmo Tapiala, TM, psykoterapeutti YET, työnohjaaja STOry.
  • Lasse Salmi MSc, psykoterapeutti VET, työnohjaaja STOry.
  • Asta Suomi, YTT, psykoterapeutti VET, sertifioitu johdon coach, työnohjaaja STOry.
  • Vesa Heiskanen, sosionomi, psykoterapeutti VET, työnohjaaja STOry.
  • Ville Salonen Psyk.sh, psykoterapeutti, kouluttaja, työnohjaaja STOry.
  • Kati Eerola, YTM, Sosionomi AMK, Nepsy-kouluttaja, työnohjaaja STOry.

          

Pakko sanoa, että tuntuu ihan huippuhienolta saada olla koulutettavana tällaisten ammattilaisten ja osaajien kanssa. Oma sosiaalityöntekijän ja sosiaalialan tuntemus antavat itselleni myös valtavasti näkökulmia koulutukseen ja itselläni on tunne, että minusta on tulossa hyvä työnohjaaja. Tämän koulutuspäivän kouluttajina toimivat Ville Salonen ja Lasse Salmi.

DIALOGINEN TYÖSKENTELY TYÖNOHJAUKSESSA

Tälle fläppitaululle kouluttaja Ville Salonen kokosi aamupäivän aiheemme. Kerron näistä sinulle omien ajatusteni kautta enemmän, koska dialogi sanana voi osalle olla vieraampi.

Sosiaalista konstruktionismia voidaan lähestyä ajatelle ihmisten välistä sosiaalista elämää. Työyhteisöissä on olemassa yhteisiä sääntöjä, tapoja, normeja sekä olettamuksia. Työnohjauksen yhtenä tavoitteena voi olla säilyttää työpaikan toimivia tapoja, mutta kuitenkin kehittää työtä ja löytää toimivampia ratkaisuja.

Työnohjaaja tukee työntekijöitä näkemään jo toimivat työtavat mutta auttaa avaamaan uusia näkökulmia asioihin ja tätä kautta mahdollistaa toisenlaisten tapojen käyttöönottoa. Muutosprosessissa on aina tärkeää säilyttää ihmisten turvallisuudentunne.

Työnohjauksessa yhtenä keskeisenä asiana on yhteinen dialogi. Dialogiin kuuluu kaikki sanallinen viestintä, eli se mitä toiselle haluamme kertoa ääneen, mutta myös kakki ne ajatukset, joita käsittelemme hiljaa omassa mielessämme. Tämä hiljainen dialogi on yhtä tärkeässä osassa, jos ei jopa tärkeämmässä osassa kuin se dialogi, joka näkyy muille. Työnohjaajan näkökulmasta ajattelen, että työnohjauksessa yhteisessä dialogissa käsittelemme jotakin työhön liittyvää teemaa tai asiaa, josta yhteisesti keskustelemme eli käymme dialogia. Työnohjaustapaamisten välissä ohjattavien mielissä ja ajatuksissa kuitenkin tapahtuu hiljaista dialogia. Me mielissämme työstämme asioita jatkuvasti ja tämä mahdollistaa myös uusien näkökulmien syntymistä.

Tässä kohtaa haluan muistuttaa siitä, että työnohjaaja ei siis tule työyhteisöön jakamaan omia neuvojaan tai kertomaan miten työssä voisi paremmin toimia. Työnohjaajan tehtävä on auttaa työyhteisöä käymään yhteistä dialogia ja tämän kautta työyhteisön on mahdollista löytää ratkaisuja johonkin työssä koettuun ongelmaan tai haasteeseen. Työnohjaajalla on käytössään erilaisia työskentelymenetelmiä, joiden avulla tähän yhteiseen dialogiin päästään.

Dialogiin kuuluu myös kehollisuus ja sen merkitykset. Kaikki ilmeet eleet ja kehomme liikkeet myös viestittävät asioita muille. Voimme ilmeillä ja eleillä ilmaista pidämmekö jostakin asiasta vai emme. Voimme sanoa toiselle jotain, joka on ristiriidassa kehonviestinnän kanssa. Voin esimerkiksi kehua ystävän valmistamaa ruokaa herkulliseksi, mutta maistaessani ruokaa olen irvistänyt ja mielessäni ajatellut ruuan olevan pahan makuista. En kuitenkaan halua loukata ystävää, vaan vannotan ilmeestäni ja ajatuksista huolimatta ystävälleni ruuan maistuneen herkulliselta. Mietin, että dialogia on jatkuvasti ja se ei aina ole näkyvää muille tai se voi olla ristiriitaista. Aina emme voi tietää mitä toinen jostakin asiasta oikeasti ajattelee.

JEKKU KESKELLÄ KOULUTUSPÄIVÄÄ

Iltapäivän koulutustyöskentelyn aiheena oli työnohjauksen sudenkuopat ja kouluttajana Lasse Salmi. Koulutettavat saivat pienissä ryhmissä miettiä millaisia haasteita työnohjauksessa voi tulla työnohjaajalle vastaan. Työnohjaaja pyrkii toimimaan työnohjausprosessissa aina parhaansa mukaan, mutta joskus voi tulla vastaan myös haastavia tilanteita ja näihin on hyvä etukäteen varautua.

Yhtenä haasteena voi olla, että kaikki työyhteisössä eivät ehkä ole niin innokkaita osallistumaan työnohjaukseen kuin toiset. Työnohjaajan on tärkeää etukäteen näistä haasteista olla tietoinen. Työnohjaajan tehtävänä on parhaansa mukaan saada kaikki innostumaan yhteisestä työnohjaustyöskentelystä. Käydä avointa keskustelua kaikkien työnohjaukseen osallistuvien kanssa ja kuulla myös erilaisia mielipiteitä työnohjaukseen liittyvistä asioista ja tätä kannustaa kaikkia osallistumaan työnohjaukseen.

Iltapäivän teemaan keskittymistä haastoi kouluttaja Lasse Salmen koulutuspäivään tuoma Jekku. Lasse oli Jekun saanut mukaansa edellisenä torstaina ja halusi Jekun tuoda iloksemme koulutuspäivään.

Tässä kuvassa on kouluttaja Lasse Salmen Jekku. Jekku on Whippet, mutta myös vinttikoiraksi tätä kaveria kutsutaan. Jekku on 9 viikon ikäinen ”vauhtipää”. Aivan ihana ja paijattava kaveri. Tosin vauhdikas sosiaalinen ja rohkea kaveri.

No voitte varmasti uskoa, että keskittyminen Lassen puheeseen välillä herpaantui, kun piti seurata Jekun puuhia. Aivan huippua on, että myös työnohjauksessa voi hyödyntää eläinavusteisuutta ja eläin voi olla mukana työnohjauksessa.

Työnohjaajakoulutuksessa mukana olevilla on usealla eläimiä ja keskustelua on syntynyt siitä, kuinka voisi eläimiä työnohjauksessa hyödyntää. Itseltäni löytyy mäyräkoira Pätkis, joka mielellään lähtee mukaani työnohjaustyöhön. Tietenkin asiakkaan toiveen mukaan. Eläimen mukana olo voi rentouttaa ja vapauttaa työnohjaustilannetta. Työnohjausta voidaan toteuttaa myös ulkona eikä sen kuulu missään nimessä olla ns. jäykkää tai hirveän virallista olemista, vaan rentoa huumorilla varustettua yhdessä olemista.

Voin sanoa, että työnohjaajakoulutuksen yhteisistä koulutuspäivistä ei ole huumoria kyllä puuttunut. Meistä koulutettavista on syntynyt rento ja avoin porukka, jossa on eri ammattikuntien osaajia. Kaikki ovat huipputyyppejä ja kaikki haluavat oppia ja kehittyä yhdessä. Aina odottaa seuraavaa yhteistä koulutuspäivää huippuporukassa.

Jekku kyllä yritti parhaansa mukaan olla aktiivisesti mukana koko iltapäivän koulutusosiossa ja osallistua omalla kehollisella dialogillaan. Jossakin vaiheessa uni kuitenkin voitti. On se vaan ihana kaveri.

Itselläni ja kaikilla muillakin koulutuksessa mukana olevilla on tavoitteena saada työnohjausasiakkaita ja lähteä toteuttamaan käytännön tasolla ratkaisukeskeistä työnohjausta. Osa on lähtenyt yrittäjäksi, niin kuin itse olen tehnyt. Toivon, että lukijalle olen voinut kertoa jotakin työnohjauksen maailmasta. Lisää tietoa minusta ja yrityksestäni löydät kotisivuiltani sosiaalihelppi.com

Haluan toivottaa kaikille ihanaa kesää!

-Suvi Verlin-

Jaa juttu kavereille!

Näytä yritys yritysluettelossa
Takaisin tarinoihin